Hampun siemenissä on täydellinen proteiinikoostumus

Hampunsiemenet sisältävät helposti sulavassa muodossa 20 aminohappoa, jotka ovat ihmiselle välttämättömiä solunrakennusaineita. Erityisesti hampunsiemenproteiinissa on edestetiiniä ja kananmunan valkuaisesta tuttua albumiinia.

Tähän asti kasvikunnan merkittävimpänä proteiininlähteenä on pidetty soijapapua. Sitä tuotetaan kaukoidässä sekä Yhdysvalloissa, joten sen kuljetus Eurooppaan esim. eläinrehun raaka-aineeksi on suuria kustannuksia aiheuttava ongelma. Kemiallisesti muunneltua soijaproteiinia käytetään valmisruokatuotteiden sidosaineena. Tällöin soijaproteiinia täydennetään puuttuvilla aminohapoilla.

Hampunsiemenöljyssä tunnetuista kasvikunnan öljyistä paras rasvahappokoostumus

Jopa yli kolmannes hampunsiemenestä on ravitsemuksellisesti arvokasta öljyä, jonka rasvahappokoostumus on monipuolisempi kuin muiden tavallisesti käytettyjen kasviöljyjen. Öljystä pääosa on keholle välttämätöntä linoli-(omega 6) happoa ja linoleeni (omega 3) happoa, gammalinoleenihappoa, öljyhappoa ja stearidolihappoa. Monityydyttämättömiä rasvahappoja hamppuöljyssä on yli 80 %.

Hampunsiementen tai -öljyn säännöllinen nauttiminen auttaa palauttamaan kehon rasvahappoarvot terveen kudoksen tasolle, sillä hampunsiemenessä linoli- ja alfalinoleenihapon suhde on lähes sama kuin terveessä ihmiskudoksessa.

Monipuolinen rasvahappokoostumus ravinnossa on avuksi mm. atooppisen ihottuman ja psoriasis -tyyppisten ihottumien parantumisessa sekä näiden ennaltaehkäisyssä. Suomessa on nykyisin todettu olevan n. miljoona atooppisen oireyhtymän omaavaa kansalaista. Puutokset ja epätasapaino näiden monityydyttämättömien rasvahappojen saannissa voivat usein johtaa ihon terveyteen vaikuttavan delta-6-desaturaasi-entsyymin toimintaan.

Kylmäpuristetun hampunsiemenöljyn nauttiminen ravinnon osana, tyydyttyneitä rasvahappoja korvaten, pitää epäterveellisen kolesterolipitoisuuden alhaisena. Hampunsiemenöljyssä on suurimmat pitoisuudet sekä myös määrällisesti eniten monityydyttämättömiä rasvahappoja verrattuna rypsin, oliivin, pellavan ja kitupellavan siemenöljyihin.

Hampunsiemenissä on oivallinen PRO-A- ja E – vitamiinipitoisuus sekä runsaasti mineraaleja

Kasvikunnan pro-A-vitamiinia on hampunsiemenanalyysissä havaittu olevan 8,7000 IU/lb. B1-vitamiinia on n. 7,0 mg/100 g. B2-vitamiinia 1,3 mg/100g. E-vitamiinia on samassa analyysissä todettu olevan 1,0 mg/100g.(Wirtshäfter 1997). Finola-öljyssä E-vitamiinia on havaittu olevan paljon enemmän, yli 85mg/100g(Margariinitiedotus).

Hamppu on edullinen Pro-A-vitamiinilähde myös kolmannen maailman ihmisten tarpeisiin. Hampun levinneisyys on arktisia napa-alueita ja Grönlantia lukuunottamatta maailmanlaajuinen.

Mineraalianalyysissä steriloidusta hampunsiemenestä on löydetty 37 erilaista alkuainetta. Seuraavassa on esitetty erityisen merkittävät pitoisuudet miljoonasosina, muunnettuna Eurooppalaiseen laatuluokitukseen,ja päivittäissuositus (URSDA).

Kalsiumia

1680 ppm (168 mg/100g), 800-1200 mg/vrk

Rautaa

179 ppm (17,9 mg/100g), 18 mg/vrk

Jodia

0,84 ppm (0,084mg/100g), 0,08-0,150 mg/vrk

Magnesiumia

6059 ppm (605,9 mg/100g), 300-400 mg/vrk

Fosforia

8302 ppm (830,2 mg/100g), 800-1200 mg/vrk

Sinkkiä

82 ppm (8,2 mg/100g), 15mg/vrk

Gluteiiniton ravinnonlähde, monipuolisen ruoan ainesosa

Hampunsiemenestä on neljäsosa valkuaisainetta, kolmasosa rasvoja, vajaa kolmannes hiilihydraatteja (lähes kokonaan kuituja), vajaa kymmenesosa kosteutta ja tuhkaa kuiva-aine-analyysissä.

Hampunsiemenet ovat elävää, täysipainoista ravintoa, josta voi tehdä mm. maitoa, tofua, jäätelöä, ituja, murekkeita, pihvejä, kastikkeita, levitteitä, leipää, voita. Jauhettuja siemeniä voi lisätä kaiken ruoan sekaan, tai syödä siemeniä sellaisenaan, paahdettuna tai suolattuna.

Öljyn paisto-ominaisuudet ovat hyvät, mutta kasviöljyjen rasvahapot muuntuvat liian kuumennuksen seurauksena epäterveellisemmiksi, tyydyttyneitä rasvoja vastaaviksi ns. trans-rasvahapoiksi.

Funktionaalinen elintarvike

Kuopion yliopiston farmaseuttisen kemian laitoksen tutkimusten mukaan hampunsiemenöljyn säännöllinen nauttiminen (esim. 10 – 25 ml/vrk) vaikuttaa kehomme terveystilaan ja ennaltaehkäisee monia kehon tauti- ja puutostiloja. Tutkimuksia pyritään jatkamaan suotuisien tulosten kannustamana.

Hampunsiemenissä ei koskaan esiinny päihdyttäviä pitoisuuksia

Hampun THC(tetrahydrokannabinoli) ainesosien reaktiot tapahtuvat aina kasvin vihreissä osissa. EU-hyväksyttyjen hamppulajikkeiden THC-pitoisuus on niiden varsissa ja lehdissä lähes olematon, eli nekään eivät päihdytä. Herkissä huumausainetesteissä hampunsiemenöljyn nauttiminen ei tule esiin, mikäli tuotantovaiheessa puitaessa siementen joukkoon joutuneet lehdenpalaset on puhdistettu tarkoin pois.

Öljyn vihreä väri ei viittaa THC -pitoisuuksiin, vaan kylmäpuristustapaan ja mahdollisimman vähiin käsittelyihin, jotta öljyn terveellisyysominaisuus ei kärsisi (vrt. oliiviöljy).

Hampun viljelyssä ei tarvita kemiallisia torjunta- tai kasvinhävitteitä

Maatalouden tutkimuskeskuksen(MTT) koetiloilla Jokioisissa ja Maaningalla ei ole monivuotisten hampunviljelykokeiden aikana havaittu tuhohyönteisongelmaa, jota olisi pitänyt ryhtyä torjumaan kemiallisilla tuotteilla. Hamppukasvin voimakas tuoksu sekä sen tuottamat pihkaiset fenoliyhdisteet suojaavat kasvia hyönteisten ylivallalta ja jossain määrin myös UV-säteilyltä. Tiiviillä hamppukasvustolla voidaan myös hillitä monivuotisten rikkakasvien menestystä muidenkin pellon viljelykierron kasvien hyödyksi.

Yksivuotisena kasvina hamppu ei villiinny viljelyssä rikkakasviksi. Se ei leviä rönsyjuurilla ja versoilla tms. tavoilla, kuten esimerkiksi iltahelokki, joka on myös öljyarvoistaan tunnettu kasvi. Varisseista siemenistä ei ole tullut itävää ongelmaa viljelyä seuranneina vuosina. Osasyynä tähän voivat olla linnut, jotka rakastavat hampunsiemeniä ja hakeutuvat suurina parvina siemenkasvustoon, jollei sen sadonkorjuuta ole oikein ajoitettu. Myös hirvet ja jänikset järsivät hamppua mielellään. Hampun juuret, jotka jäävät sänkipeltoon, ovat muokattavissa, toisin kuin esimerkiksi energiapajun juuristo maassa. Erityisen hiilenpelkistyskierron omaavana, ns. C4 -kasvina, hamppu hyödyntää energiantuotannossaan runsaasti ilman hiilidioksidia. Kaksin-kolminkertainen määrä vuorokaudessa tavallisiin kasveihin verraten.

Lyhennelmä Nina Seppälän esitteestä: 10 syytä syödä hampunsiemeniä

© Tapio Hirvikorpi 2012